Kokeilevan käsityön nelivuotisten opintojen päiväkirja ja portfolio

Tämä blogi on vuonna 2022 alkaneiden käsityön taiteen perusopetuksen Kokeilevan käsityön opintojeni päiväkirja ja portfolio.

maanantai 31. heinäkuuta 2023

Valovoimaiset tekstiilit eli E-tekstiilikurssi

Opintojen ensimmäisen vuoden valinnaisena opintoina kävin Valovoimaiset tekstiilit -kurssin. Kurssi oli viikonlopun mittainen ja sillä tutustuttiin elektronisten tekstiileiden perusteisiin ja valmistettiin pieniä töitä.

Tilasin Kouluelektroniikasta e-tekstiilien aloituspakkauksen, joka sisälsi viisi valkoista ommeltavaa lediä, ompelulankaa, paristopitimen kytkimellä, pariston ja yhdysjohtosarjan. Lisäksi tilasin rullan sähköä johtavaa lankaa.

E-tekstiilien periaatteena on luoda virtapiiri ledien väliin käyttämällä sähköä johtavaa lankaa. Virtalähteenä käytetään nappiparistoa, joka sijoitetaan paristonpitimeen. Yhdysjohtosarjan avulla testataan ledien toimivuus ennen niiden kiinnittämistä kankaaseen/alustaan sähköä johtavan langan avulla. E-tekstiilit sivustolla on kerrottu hyvin periaatteet sekä esim. turvallisuuteen ja testaukseen liittyviä asioita.

ledit ja liukukytkin

Olin vuosia sitten nähnyt sisustustauluja, joissa esim. talojen ikkunoihin oli tehty valot. Tästä inspiroituneena ostin talotyynyliinan, johon halusin valot ikkunoihin.

Hahmottelin ledit paikoilleen piirtämällä aluskankaaseen ääriviivat ja ompelemalla viisi lediä ikkunoiden kohdille. Lisäksi liukukytkin ommeltiin kiinni samaan piiriin.

ledien paikan hahmottelua

Ledien välille tehtiin virtapiiri sähköä johtavan langan avulla. 

Ledit ja liukukytkin ommeltuina kankaaseen

Aluskangas aseteltiin tyynyliinan sisälle oikeaan kohtaan ja näin saatiin ikkunoihin valot.

valmis tyynyliina

Tämä työ oli helppo ja nopea tehdä. Olin valmis jo ensimmäisen kurssipäivän aikana. 

Toiseksi päiväksi ostin opettajalta kaksi valkoista ja kaksi keltaista lediä, paristopitimen sekä valmiiksi ohjelmoidun mikrokontrollerin. Ohjelmoinnin ideana oli se, että ledit syttyvät ja sammuvat satunnaisesti ohjelmoidun systeemin avulla. Päätin ryijyosion innoittamana tehdä ryijytyöstä innostuneena sekatekniikkatyön, johon yhdistäisin elektroniikkaa ryijysolmuihin.

Käytin pohjakankaana Eurokankaan Karat pohjakangasta. Kytkin ja kontrolleri kiinnitettiin alustaan. Päätin tehdä tuotteen, jossa ledit ovat kukkasien keskustat. 

Paristonpidin ja esiohjelmoitu kontrolleri

Kukkaset tulossa paperinarusta, hahmottelin keskustojen paikat ensin, jotta sain virtapiirit tehtyä alustalle. 

kukkien keskustojen hahmottelua

Ledin toimivuuden testausta.



Jatkoin kukkien hahmottelua.

kukat pidemmällä


Aloitin työn teon ryijysolmuilla ja jatkoin sitä erilaisilla pistoilla sen mukaan mikä hyvältä tuntui. 

työ etenee

valmis työ

Valmiissa työssä kukkien keskustat syttyvät ja sammuvat satunnaisesti. Jostain syystä keltaiset ledit palavat huomattavasti voimakkaampina kuin valkoiset.  





Elektroniset tekstiilit oli mukava uusi tekniikka minulle. Sain jälkimmäiseen työhöni myös yhdistettyä kevään toista tekniikkaamme, ryijyä. Materiaalina lankojen lisäksi oli paperinaru, jolla sai myös kolmiulotteisuuden aikaan. Yllätysmomenttina oli välkkyvät valot. 

Ryijy käsin ommellen

Kevään viimeinen käsityötekniikka oli ryijyn teko käsin ommellen. Opettaja kävi ensin läpi ryijyn historiaa ja ryijyn teon vaiheita. Ryijyn voi tehdä joko laaka- tai pystynukkaisena. Pystynukkaan menee enemmän lankaa neliölle kuin laakanukkaan. Ryijyn tekoa varten tarvitaan pohjakangasta, tylppäkärkisiä kanavaneuloja (smyrnaneula), nukituslasta (esim. viivoitin), lankoja, terävät sakset sekä mittanauha. Taito järjestöjen nettisivuilla on hyvät ohjeet ryijyn ompeluun

Pohjakankaana voi käyttää esim. säkkikangasta tai erityistä ryijynpohjakangasta (erittäin kallista, voi hankkia esim. Wetterhoffilta tai Taito Shopeista). Itse käytin Prismasta ostamaani Aida tuftauskangaspalaa, jonka koko on n. 38*46 cm. Smyrnaneuloja tilasimme yhteistilauksena Ullakalta.

Suunnittelun pohjaksi piti pohtia mikä on oma mielenmaisema ja miten se ilmenee. Mielenmaisema voisi liittyä esimerkiksi johonkin paikkaan, tunnelmaan, väreihin, muotoihin, ääniin, tuoksuihin tai tarinaan. Ryijyssä piti käyttää kahta tai useampaa eri materiaalia, hyödyntää kolmiulotteisuutta ja ryijyssä piti olla joku yllätys.

Perinteisesti ryijy tehdään villalangoilla. Halusin kuitenkin käyttää kotoa löytyviä lankoja, enkä hankkia mitään uutta sitä varten. Näillä reunaehdoilla lähdin suunnittelemaan ryijyä. Tavoitteenani ei ollut tehdä seinälle laitettavaa ryijyä, lähinnä vain muistella miten ryijyä tehdään.

Kasasin kaikki jämälankani ja aloitin miettimisen minkälaisen kokonaisuuden ja mielenmaiseman niistä saisi koostettua. Suuri osa langoistani oli pastellivärisiä sekoitelankoja, joista osasta äitini oli neulonut minulle ja siskolleni villapaitoja joskus 80-luvulla. Värejä katsellessani muistin saman sävyisen villapeiton. Päätin mielenmaisemani olevan talvinen hetki villapeittoon kääriytyneenä, kädessä kupillinen teetä ja kirja. 

Osa langoista villapeitteen päällä

Aloitin työn hahmottelemalla alustalle lyijykynällä alustavan suunnitelman ja sen jälkeen aloitin ryijysolmujen teon. Valitsin laakanukan.

ryijysolmujen tekoa

lisää rivejä ja hahmotelmaa lyijykynällä tehtynä

Työn edetessä suunnitelma eli hieman lennossa. Kolmiulotteisuutta toin ryijyyni Punomon sivuilta löytyvät tupsun teko ryijyyn -ohjeen avulla. Siinä ryijysolmuja tehtiin kahdesta suunnasta ja ryijynukan pohja aukaistiin saksilla ja nukat kammattiin pörheiksi. Lopputulos oli aika mukava. Innostuin tekemään ryijyn yläosaan monta tupsua. 

Valmis työ ei tule mihinkään esille, joten siitä ei tullut kovinkaan hieno. Sain kuitenkin sekoitelankanyytit lähes kokonaan kulutettua ja uutena tekniikkana opin ryijytupsun teon ja ryijysolmun teko muistui mieleeni. Olen tehnyt aiemmin pienen ryijyn ala-asteella ja muistin osittain miten ryijy tehdään.

valmis ryijy

tupsuja

Ryijykokeilussani on käytetty useampia eri materiaalisia lankoja, kolmiulotteisuutta on tuotu ryijytupsuilla. Yllätysmomentti on se, ettei ryijy ole suorakulmainen. 

Ryijyn tekeminen oli mukavaa puuhaa, solmujen tekoon jäi helposti koukkuun. Sekoitelangat eivät ole parhaat tähän tekniikkaan, ne hapsuuntuivat ja takkuuntuivat helposti. Jos olisi tehnyt isompaa työtä ihan seinälle asti, olisin valinnut toiset langat.


Tuftaus

Viimeisenä vuorossa oli tuftausjakso. En ollut ennen tuftannut, joten tämä oli minulle uutta. Tuftauksessa tärkeää on löytää sopiva lanka kä...