Kasvivärjäys

Luonnonvärit tarttuvat eri tavoin erilaisiin lankoihin. Vuodenajalla on myös vaikutusta siihen millaisia värejä lehdistä irtoaa. 

Kasvivärjäysosioon otin mukaan kahta valkoista villalankaa. Toinen oli Tukuwoolin lankaa ja toinen merinovillaa. Kasvivärjäyksessä kasvin lehdet tai muut osat laitetaan isoon kattilaan kiehumaan. Kun väriainetta on irronnut halutusti, kasviosat poistetaan kattilasta.

Puretusaineena veteen lisättiin alunaa, jotta väri kiinnittyisi lankaan paremmin. Alunaa käytetään 10-20 g/100 g lankaa. Muita puretusaineita ovat mm. tanniinit, rautavihtrilli ja oksaalihappo. Langat kasteltiin vedellä ennen kattilaan laittoa. Lankoja pidettiin 70-80 asteisessa vedessä tunnin ajan. Villa ei kestä kiehuvaa lämpötilaa. Kylvyn jälkeen langat huuhdeltiin ensin lämpimässä vedessä. Viimeiseksi langat kastettiin etikkakylpyyn, jotta villakuidut sulkeutuisivat. 

Vasemmalla rapaperin juurakko, takana omenan lehtiä ja edessä oikealla tarhakäenkaali.

Takana krappi ja edessä kirsikka.

Itse värjäsin lankojani raparperin juurakolla, tarhakäenkaalilla, krapilla, kirsikalla, mustapavulla ja punajuurella. Keittoliemet olivat suurin osa melko voimakkaan värisiä. Langoista ei kuitenkaan tullut ollenkaan niin voimakkaita. Merinovillalankaan tuli vahvemmat värit kuin Tukowoolin lankaan. 

Vasemmalla merinovillalanka, oikealla Tukuwoolin lanka. Ylhäällä alkuperäinen väri, keskellä punajuurella ja alla raparperin juurakolla värjätyt langat. 

Vasemmalla merinovillalanka, oikealla Tukuwoolin lanka. Ylhäältä alas: tarhakäenkaali, kirsikka, mustapapu ja krappi.

En ollut aiemmin kokeillut kasvivärjäystä. Itse tekniikka oli helppo, ainoastaan aluna on aine, jota ei ole ihan helposti saatavilla. Oli jännä havaita miten erivärisiä lankoja eri kasveilla saadaan aikaan. Myös lankatyyppi vaikutti yllättävän paljon. Kasvivärin pysyvyydestä ei ole aina varmuutta, se ehkä on tämän tekniikan haittapuoli. Voisin kokeilla kasvivärjäystä uudelleenkin, kunhan minulla olisi joku ajatus valmiina siitä, mitä tulisin niistä langoista kutomaan. Kasvivärjäystä olisi hyvä tehdä ulkona, tai ainakin hyvin ilmastoidussa tilassa. Samaa kattilaa ei voi enää käyttää ruoanlaittoon kasvivärjäyskokeilujen jälkeen.